Kuinka ennallistamisen ilmastohyöty lasketaan?

Suot ovat Suomen suurin hiilivarasto – ja siksi niiden ennallistaminen on yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Kun suo ojitetaan, turve alkaa hajota ja vapauttaa ilmakehään valtavan määrän hiiltä. Vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan ojitetuilta soilta purkautuu vuosittain noin 1500 kg hiiltä per hehtaari, mikä vastaa noin 5500 kg hiilidioksidia per hehtaari (Simola, Pitkänen & Turunen 2012). Soiden ennallistaminen pysäyttää tämän hiilen hupenemisen lähes välittömästi. Kun vesi palautetaan suolle, turpeen hajoaminen hidastuu ratkaisevasti ja suuri, pysyvä hiilivarasto saadaan turvattua.

Tieteeseen perustuva ja varovaisuusperiaatteella laskettu ilmastohyöty

Luonnonelvytyksen laskentamalli pohjautuu tieteelliseen tutkimustulokseen ja kansainvälisesti hyväksyttyihin varovaisuusperiaatteisiin.

Ilmastohyöty lasketaan seuraavasti:

• Laskennassa huomioidaan turpeessa säilyvä pysyvä hiilivarasto 15 vuoden ajalta.

• 15 vuotta on ajanjakso, jolta voidaan luotettavasti arvioida, ettei suota muuten ennallistettaisi – ilmastovaikutus on siis todistettavasti lisäinen.

• Laskennallinen hyöty puolitetaan varmuuden vuoksi, koska tieteellisiin arvioihin liittyy epävarmuutta ja kaikki suot tai suon osat eivät välttämättä reagoi täsmälleen samalla tavalla.

Tämä varovaisuusperiaate tekee laskennastamme luotettavan ja läpinäkyvän.

Konkreettinen esimerkki yritykselle

Jos yritys rahoittaa 10 hehtaarin suon ennallistamisen:

• Vuosittainen hiilidioksidipäästöjen pienenemä: 55 000 kg CO₂

• 15 vuodessa: 825 000 kg CO₂

• Varovaisuusperiaatteella ilmastohyöty kirjataan 412,5 tonniksi CO₂.

Tämä vastaa noin:

• 40 suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä, tai

• tyypillisen keskisuuren yrityksen koko vuoden päästöjä.

Miksi laskemme vain pysyvän hiilivaraston?

Emme sisällytä laskelmaan:

• metaania tai dityppioksidia

• albedon (maanpinnan ja kasvillisuuden heijastus) vaikutuksia

• väliaikaisia hiilivarastoja (kuten puustoa tai kasvillisuutta)

Näissä kaikissa tieteellinen epävarmuus on suurta ja laskelmien tekniseen toteuttamiseen ei ole toimivia malleja.

Hiilen sitoutuminen alkaa heti – mutta raportointi odottaa uutta tutkimusta

Ennallistettu suo alkaa sitoa uutta hiiltä uudelleen vuosien kuluessa. Tätä ilmiötä on tutkittu, mutta tuloksissa on vielä vaihtelua, minkä vuoksi emme toistaiseksi sisällytä sitä laskelmaan. Haluamme, että kaikki ilmoitettu ilmastohyöty on varmasti todennettavissa.

Tulevaisuudessa myös tämä hyöty voidaan mahdollisesti raportoida – erityisesti maanomistajien toimesta, kun tutkimustieto tarkentuu.

Voiko yritys raportoida ennallistuksen ilmastovaikutukset?

Kyllä voi.
Vaikka valtio raportoi maankäytön ilmastovaikutukset omassa kirjanpidossaan, yritys voi omassa vastuullisuus- ja ilmastotyössään raportoida:

• rahoittamansa soiden ennallistamisen

• laskennallisen ilmastohyödyn (varovaisuusperiaatteella lasketun)

• ennallistamisen luontohyödyt ja biodiversiteettivaikutukset

Ennallistaminen on siis sekä tieteellisesti vahva, läpinäkyvä että yritysvastuuseen erinomaisesti sopiva ilmastoteko.

Lähde:

Simola, H., Pitkänen, A. & Turunen, J. (2012). Carbon loss in drained forestry peatlands in Finland, estimated by re-sampling peatlands surveyed in the 1980s. European Journal of Soil Science, 63, 798–807.