Usein kysytyt kysymykset

Soiden ennallistaminen on suurin ja vaikuttavin yksittäinen ilmastoteko, mitä suomalaiset voivat tehdä tällä planeetalla, mikäli haluamme torjua ilmastonmuutoksen kiihtymisen vaarallisiin mittoihin seuraavien sukupolvien aikana. Jos ja kun suot saadaan kuntoon, niin ne alkavat imemään taivaalle päästettyä hiiltä takaisin maankuoreen. Soiden ansiosta meillä on toivoa jopa asioiden kääntymisestä parempaan suuntaan. Suomen soiden hävittäminen ojittamalla metsätalouden tarpeisiin hakee vertaistaan maailmassa. Ajatuksena on ollut soita kuivaamalla lisätä puuntuotantoa metsäteollisuuden käyttöön. Ojitukset olivat voimakkaimmillaan 1960–70-luvuilla. Puuntuotannollisesti tämä ei kuitenkaan ole ollut usein kannattavaa, ja on arvioitu, että jopa yli puolella ojitetuista soista metsätalouden jatkaminen ei ole taloudellisesti järkevää. Ojittamisten järkevyys heikentyy entisestään, kun otetaan huomioon muut taloudelliset vaikutukset, mm vesistöjen tilaan ja kalastoon. Vastaavaa ojitusta ei ole tehty esimerkiksi Ruotsissa, vaikka siellä on enemmän soita. Ruotsissa ojitettuja soita on kuudesosa meidän määrästämme. Suomessa on ojitettu aikojen saatossa noin 6 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa pinta-alaltaan kahta Belgiaa. Suomen soilla on kaivettuja ojia 1,4 miljoonaa kilometriä, joka vastaa puolestaan kahta edestakaista matkaa kuuhun ja takaisin. Tutkijat arvioivat, että kolmasosa maapallon suo-ojista on Suomessa. Tämä kaikki on tarkoittanut valtavaa määrää päästöjä ja kuormitusta ilmaan, ja vesistöihin sekä aiheuttanut soiden lajien katoamisen laajoilta alueilta. Tämä jatkuu yhä, jopa kiihtyvällä vauhdilla, jos emme ennallista soita.

Ennallistamme kaikenlaisia ojitettuja soita koosta, sijainnista ja suotyypistä riippumatta. Tärkeintä on, että suon mahdollisimman luonnonmukainen hydrologia ja rakenne voidaan palauttaa. Jos kohde on pieni, niin suosittelemme, että ennallistaminen tehdään yhdessä naapurien kanssa tai samaan aikaan kuin muissa lähialueiden kohteissa. Tämä lisää hakkuiden ja kaivinkonetyön kustannustehokuutta ennallistuksessa.

Dokumentoimme ennallistusalueen lähtötilanteen maastossa ottamalla georeferoituja valokuvia sekä tarvittaessa video- ja dronekuvaa. Kohteen luonto, suojelun ja ennallistamisen kannalta merkittävä lajisto sekä seurannan keskeiset tiedot kootaan raporttiin, joka toimii myös ennallistussuunnitelman tausta-aineistona. Itse ennallistustyöt dokumentoidaan valokuvin ja työmaaraportein. Dokumentointia jatketaan myös ennallistuksen valmistuttua. Dokumentoinnin tarkkuus määräytyy kohteen ominaisuuksien mukaan: pienillä ja erityisen monimuotoisilla alueilla dokumentointi on yksityiskohtaisempaa kuin laajoilla, yhtenäistä suotyyppiä edustavilla kohteilla. Seurannassa keskitymme ennallistumisen kannalta olennaisiin tekijöihin: vesitalouden palautumiseen  suon luontaisen avoimuuden palautumiseen ja säilymiseen ravinnetalouden elpymiseen Nämä kertovat varsin luotettavasti ennallistamisen onnistumisesta. Ennallistamistoimet alkavat viiveellä näkyä myös avoimissa ilmakuvapalveluissa ja satelliittikuvissa. Sivuillemme on lisäksi kehitteillä karttapalvelu, jossa asiakkaat voivat tarkastella kohteita eri kartta- ja ilmakuvatasojen avulla. Palvelu helpottaa myös omatoimista tutustumista kohteisiin paikan päällä — ja tähän kannustamme kaikkia ennallistamisesta kiinnostuneita.

Ennallistamisen jälkeen kohteilla tehdään tarkastuskäyntejä, joista vähintään kaksi toteutetaan ennallistusta seuraavina vuosina. Suuremmat kohteet tarkastetaan luontoon perehtyneen, riippumattoman asiantuntijatahon, kuten Suomen luonnonsuojeluliiton piirin tai paikallisen lintuyhdistyksen toimesta. Tarkastuksissa varmistetaan, että: padot ovat kestäneet  vedet ohjautuvat suunnitellusti  suon vesitalous on palautumassa  lajisto on alkanut elpyä Tarvittaessa tehdään korjaustoimenpiteitä, kuten sortuneiden patojen kunnostuksia tai vedenohjauksen parantamista. Seurantakäyntien havainnot kirjataan kohdetietoihin, ja ennallistuskohteet ovat maastossa kenen tahansa tarkastettavissa.

Monet organisaatiot ja yksityishenkilöt suosivat sertifioituja ilmastoyksiköitä. Olemme kartoittaneet tarjolla olevia sertifiointijärjestelmiä, mutta toistaiseksi ojitettujen soiden ennallistamiselle ei ole olemassa toimivaa sertifiointimallia. Kansainvälisiin luonto- ja ilmastoyksiköiden sertifiointijärjestelmiin liittyy myös epäkohtia, jotka ovat julkisuudessa vieneet sertifikaattien uskottavuuden. Luotettavuuden, uskottavuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi noudatamme laajasti hyväksyttyjä ja arvostettuja periaatteita ja kriteerejä, jotka on esitelty mm. Compensaten White Paper -julkaisussa ja Finnwatchn Anekauppaa vai ilmastotekoja -raportissa. Suot ovat monimutkaisia ja vaihtelevia ekosysteemejä. Yksittäisen suon säteilypakotevaikutusta (hiilen, metaanin, dityppioksidin ja albedon kokonaistase huomioiden) ei ole käytännössä mahdollista laskea täysin tarkasti. Täsmällinen laskenta edellyttäisi erittäin kalliita ja pitkäaikaisia mittauksia, joka panostuksena on pois itse luonnon ennallistamisesta. Siksi hyödynnämme tieteelliseen tutkimukseen perustuvia keskiarvoja ja yleistettävissä olevaa tietoa eri suotyypeistä ja eri vuosilta. Suomen Luonnonelvytys Oy ei toistaiseksi ole sertifioitu. Toiminta toteutetaan kuitenkin mahdollisimman läpinäkyvästi, jotta tukijat, ostajat ja maanomistajat voivat varmistua työn luotettavuudesta. Ennallistetut kohteet ovat julkisesti kartalla  Toteutetut toimenpiteet voi tarkistaa maastossa  Tieteellinen tausta ja laskentamallit on julkaistu verkkosivuilla Luotettavan ja soiden ennallistamiseen sopivan sertifiointijärjestelmän löytyminen kiinnostaa meitä.

Rahoitus tulee asiakkailtamme, jotka haluavat tukea soiden ennallistamishankkeita. Koska rahoitus on pääosin yksityistä, hankkeiden toteutus ei ole riippuvainen julkisesta rahoituksesta.

Soiden ennallistaminen on todella vaikuttava ilmasto- ja luontoteko. Sen tukeminen antaa yrityksille ja yksityishenkilöille mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ilmasto- ja luontojalanjäljestään merkityksellisellä tavalla. Viestinnässä on kuitenkin tärkeää olla tarkkana. Kansainvälisten ilmastosopimusten päästöraportoinnissa on sovittu, että kussakin maassa syntyvät maankäyttösektorin päästöt ja päästövähennykset kirjataan lähtökohtaisesti kyseisen maan kansallisten ilmastotavoitteiden seurantaan ja tilinpitoon. Siksi samoja päästövähennyksiä ei voi laskea virallisissa tilastoinnissa muiden tahojen hyödyksi, mikä koskee niin maanomistajia kuin ennallistusta rahoittavia tahoja. Tämä aiheuttaa niin kutsutun kaksoislaskennan riskin ja sen vuoksi emme suosittele viestinnässä käyttämään seuraavia epäselviä ilmaisuja: “hiilineutraali”  “ilmastoneutraali” Sen sijaan ostaja voi viestiä ja raportoida hankintansa myönteisistä ympäristövaikutuksista, kuten konkreettisista maaperästä säilyneistä hiilitonneista ja hyödyntää kansallisia ilmastotukiväittämiä. Esimerkiksi näin: on konkreettisesti edistänyt pysyvien hiilivarastotonnien (CO₂t) säilymistä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa on torjunut luontokatoa (aarit/hehtaarit)  on ollut mukana vauhdittamassa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista  on tukenut ekologista jälleenrakentamista

Finer, L., ym. (2020). Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020 (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:6). Valtioneuvosto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-826-7 Ketola, T., ym. (2021). Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset: Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi (Suomen Luontopaneelin julkaisuja 2021/3). Suomen Luontopaneeli. Laine, A., ym. (2023). Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin: Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3). Valtioneuvosto. Nieminen, M., ym. (2020). Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormitus Suomessa: Forestry on drained peatlands as a source of surface water nitrogen and phosphorus in Finland. Suo, 71(1), 1–13. Suoseura – Finnish Peatland Society. Ojanen, P., ym. (2020). Soiden käyttö Suomessa. Suo, 71(2), 115–124. Suoseura – Finnish Peatland Society. Simola, H., ym. (2012). Carbon loss in drained forestry peatlands in Finland, estimated by re-sampling peatlands surveyed in the 1980s. European Journal of Soil Science, 63(6), 798–807. https://doi.org/10.1111/j.1365-2389.2012.01498.x Turunen, J. (2008). Development of Finnish peatland area and carbon storage 1950–2000. Boreal Environment Research, 13, 319–334. Suomen luonnonsuojeluliitto. (2022). Vaihekaavan liite 1. https://www.sll.fi/app/uploads/sites/56/2022/05/SLL_PK_1_vaihekaava_LIITE1.pdf