.png)
Yhdessä saamme aikaan tekoja, joilla on suuri vaikutus
Kuvaaja: Pertti Raninen
Miten ennallistus tehdään käytännössä?
Ennallistaminen alkaa aina huolellisella suunnittelulla ja maanomistajan tavoitteiden kartoittamisella. Hyvin valmisteltu suunnitelma tekee toteutuksesta sujuvaa. Viranomaiset tarkistavat suunnitelman ja myöntävät tarvittavat luvat.
Työ käynnistyy yleensä hakkuilla, jotka maanomistaja tilaa haluamaltaan toimijalta. Tarjoamme asiantuntija-apua hakkuiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tämän jälkeen ojia tukitaan ja padotaan sekä rakennetaan tarvittavat vesiensuojelurakenteet, jotta suon luontainen vesitalous palautuu. Työt tehdään pääosin koneellisesti, mutta pienillä ja herkillä kohteilla myös käsityönä.
Ennallistuksen valmistuttua työn laatu tarkastetaan, ja alueen palautumista seurataan useiden vuosien ajan. Pitkäaikainen seuranta tuottaa arvokasta tietoa, jonka avulla kehitämme menetelmiämme jatkuvasti ja ennallistamisen hyödyt voidaan osoittaa luotettavasti.
Maanomistaja päättää itse, millaista puuston kehitystä ja käyttöä tavoittelee ennallistamisen jälkeen. Ajatuksemme on selkeä: luonnon ennallistaminen ei tarkoita käytön lopettamista. Se on kestävää maankäyttöä, jossa taloudelliset tavoitteet ja luonnon hyvinvointi kulkevat rinnakkain.
Lisätietoa soiden ennallistamisesta saat alla olevista artikkeleista ja videosta.
.png)
Mitä saamme, kun ennallistamme luontoa?
Turvaamme hiilivarastot ja vahvistamme hiilinieluja
Maaperän pysyvien hiilivarastojen säilyttäminen ja kasvattaminen on ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä. Päästöjen nopea vähentäminen on kiireellisin tehtävä, mutta samalla ilmakehästä on poistettava jo sinne kertynyttä ylimääräistä hiiltä. Muuten ilmaston lämpeneminen voi jatkua, vaikka päästöt saataisiin nollaan.
Ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on se, että olemme siirtäneet valtavia määriä maankuoren pysyviä hiilivarastoja ilmakehään fossiilisten polttoaineiden käytöllä. Samalla maankäyttö on vähentänyt kasvillisuutta, joka sitoo ja varastoi hiiltä. Tarvitsemme molempia ratkaisuja: sekä väliaikaisten että pysyvien hiilivarastojen vahvistamista.
Soilla on tässä ainutlaatuinen rooli. Turve on pysyvä hiilivarasto – samankaltainen kuin kivihiili ja öljy. Itse asiassa monet fossiiliset polttoaineet ovat syntyneet muinaisista soista. Suon turve on tavallaan näiden fossiilisten varastojen esiaste. Ennallistamalla suot niiden turvekerros alkaa jälleen sitoa ja varastoida hiiltä pysyvästi pois ilmakehästä.
Kun suo ojitetaan, turve kuivuu ja alkaa hajota, jolloin hiiltä vapautuu ilmaan. Ennallistuksessa ojat tukitaan, vedenpinta palautuu ja turpeen hajoaminen hidastuu nopeasti. Suo alkaa elpyä, ja vesitalouden palautuessa käynnistyy uuden pysyvän hiilivaraston kasvu.
Soiden kyky sitoa ja varastoida hiiltä on valtava – ja ennen kaikkea pitkäaikainen. Tämä tarjoaa ilmastotyöhön toivoa, josta harva vielä on tietoinen.
Palautamme luontolajit ja maiseman
Ojien tukkiminen vähentää merkittävästi vesistökuormitusta. Luonnonvarakeskus arvioi tutkimuksissaan, että ojitetuilta soilta tulevat päästöt kasvavat vuosikymmenten kuluessa suon kuivuessa. Turve hajoaa, ravinteet vapautuvat ja vesistöihin kohdistuva kuormitus voimistuu.
Soiden ojitus on ollut keskeinen syy vesistöjen heikkenemiseen ja lajiston taantumiseen. Monien järvien pohjat ja kalastajien verkot ovat turveliejun peitossa, ja virtavesien kutusoraikot tukkeutuvat ojitusalueilta kulkeutuvasta kiintoaineesta. Lohensukuisten kalalajien kato, on vain jäävuoren huippu siitä haitasta, mikä on aiheutettu vesiluonnollemme. Soiden ennallistaminen on keskeinen ja välttämätön toimenpide, jotta vesistöjen tila saadaan palautumaan.
Ojitus on köyhdyttänyt myös itse suoluontoa laajasti. Noin puolet Suomen suoluontotyypeistä on uhanalaisia, ja suolajien väheneminen näkyy sekä uhanalaistumiskehityksen kiihtymisenä, että aiemmin yleisten lajien katoamisena laajoilta alueilta.
Suomen linnuston muutoksia seurataan tarkasti, ja tuoreimmat tulokset ovat huolestuttavia. Lintuatlas osoittaa, että suolinnut – erityisesti avosoiden lajit – ovat kadonneet laajoilta alueilta, voimakkaimmin Etelä- ja Keski-Suomessa. Taantuma ei koske vain vaateliaita lajeja, kuten jänkäkurppaa, kapustarintaa ja jänkäsirriäistä, vaan myös aiemmin hyvin tavalliset lajit kuten keltavästäräkki, niittykirvinen ja suopöllö ovat laajalti kadonneet.
Hyvä uutinen on, että ennallistaminen toimii. Linnut palaavat nopeasti elpyville soille. Keltavästäräkki, niittykirvinen ja pikkukuovi ovat usein ensimmäisiä suolle palaavia lajeja. Monelle suolle olemme saaneet takaisin myös vaateliaampia lintulajeja, kuten riekon, kapustarinnan ja metsähanhen. Lintujen paluu ei ole ainoa iloinen yllätys, vaan myös perhoset ja soiden kasvit ovat vallanneet entisiä kotisoitaan takaisin.
Avoimet suomaisemat ovat olennainen osa suomalaista maisemaa ja monien lajien elinehto. Erityisesti vähänkään ravinteiset avosuot ovat käytännössä kadonneet Etelä- ja Keski-Suomesta. Ennallistamisen avulla nämä lähes kadonneet maisemat voidaan palauttaa – usein yllättävän nopeasti.
Luomme hyvinvointia tukevan elinympäristön
Luonnontilainen suo toimii kuin pesusieni: se pidättää tulvavesiä ja suodattaa vedestä ravinteita, kiintoainetta ja epäpuhtauksia. Tämä vähentää vesistöjen rehevöitymistä ja samentumista sekä suojaa viljelysmaita ja rakennuksia tulvilta.
Puhtaat vedet ovat hyvän elämän perusta.
Ennallistaminen tuo takaisin myös luonnon tarjoamat arjen ilot: runsaat marjasadot, paremmat kalasaaliit ja elinvoimaiset riistakannat. Monille maanomistajille nämä ovat tärkein syy lähteä mukaan.
Esimerkiksi riekon kannat ovat paikoin moninkertaistuneet ennallistuksen jälkeen. Lakan sato runsastuu lähes poikkeuksetta, ja ennallistusmenetelmät voidaan suunnitella tukemaan erityisesti marjontaa. Kalavesien tila on parantunut ennallistusalueilla, ja veden kirkastuminen näkyy usein myös silmin. Toteutamme ennallistamista kokonaisvaltaisesti: suon lisäksi kunnostamme virtavesien kutupaikkoja ja rakennamme kaloille suojapaikkoja.
Monimuotoinen lähiluonto tukee tutkitusti ihmisen terveyttä. Runsas lajisto vahvistaa ihmisen immuunijärjestelmää ja altistuminen monimuotoiselle luonnolle vähentää allergioita.
Ennallistamista on tehty pitkään suojelualueilla, jotka sijaitsevat kaukana asutuksesta. Tavoitteemme on tuoda samat hyödyt lähemmäs ihmisten arkea. On tärkeää, että ihmiset pääsevät nauttimaan puhtaista vesistä, hyvistä marjamaista ja kalavesistä omalla kotiseudullaan.
Parhaimmillaan ennallistettu ja monipuolinen luonto luo hyvinvoinnille pohjaa, jota ei voi korvata millään muulla.
Miksi ennallistamme?
Soiden ennallistaminen on suurin ja vaikuttavin yksittäinen ilmastoteko, mitä suomalaiset voivat tehdä tällä planeetalla, mikäli haluamme torjua ilmastonmuutoksen kiihtymisen vaarallisiin mittoihin seuraavien sukupolvien aikana. Jos ja kun suot saadaan kuntoon, niin ne alkavat imemään taivaalle päästettyä hiiltä takaisin maankuoreen. Elinvoimaiset suot tuovat toivoa – ne eivät ainoastaan pysäytä vahinkoa, vaan auttavat kääntämään kehityksen parempaan suuntaan tuleville sukupolville.
Suomen soiden hävittäminen ojittamalla metsätalouden tarpeisiin hakee vertaistaan maailmassa. Erityisesti 1960–70-luvuilla uskottiin, että soiden kuivaaminen lisäisi puuntuotantoa. Monin paikoin näin ei kuitenkaan käynyt. Nykyarvioiden mukaan yli puolella ojitetuista soista metsätalouden jatkaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kun huomioidaan lisäksi vesistöjen heikentynyt tila, kalakantojen kärsiminen ja muut ympäristöhaitat, ojitusten todelliset kustannukset kasvavat entisestään.
Ojittamisen mittakaava on valtava. Suomessa on ojitettu noin 6 miljoonaa hehtaaria suota – pinta-ala vastaa kahta Belgiaa. Soille on kaivettu ojia yhteensä noin 1,4 miljoonaa kilometriä, joka vastaa puolestaan kahta edestakaista matkaa kuuhun ja takaisin. Tutkijat arvioivat, että jopa kolmasosa maailman suo-ojista sijaitsee Suomessa. Seuraukset näkyvät lisääntyneinä päästöinä ilmakehään, vesistöjen kuormituksena sekä suoluonnon lajien katoamisena laajoilla alueilla. Ilman ennallistamista haitat jatkuvat – paikoin jopa kiihtyen.
Ennallistaminen tarkoittaa näiden vahinkojen korjaamista ja suoluonnon palauttamista elinvoimaiseksi.
